Laiska ja tyhmä (en ehkä sittenkään!) ja saamaton

Olen nyt asustellut yhdeksän kuukautta omassa asunnossa, ja tulevana viikonloppuna on tiedossa muutto takaisin kotiin. Syksyllä tänne muuttaessani tavarani siirtyivät kivuttomasti mukanani, mutta nyt kun pitäisi aloittaa pakkaaminen, olen aivan toivoton! Ihmeen paljon sitä onkin näiden kuukausien aikana kertynyt kaikkea tähdellistä ja ei-niin-tähdellistä tavaraa kaappien perukoille (ja kaappien täytyttyä myös ikkunalaudoille, tuoleille, sängyn alle…). Välillä aivan ihmettelen, kuinka tällainen reilun parinkymmenen neliön luukku voikaan vetää niin paljon roinaa kuin täällä on - tilaihme kerrassaan!

Äitini sanoi, että hänen tullessaan luokseni perjantaina hakemaan muuttokuormaa ”tavarat vain kannetaan autoon, sitä pakkausrumbaa ei silloin vasta aloiteta”. Vaikeinta tässä tuntuu olevan pakkaamisen aloittaminen. Rupeanko ensimmäisenä pakkaamaan vaatteita? Ei, saatan tarvita tuota paitaa tai noita housuja vielä tällä viikolla. Entä sitten astiat? Ehkäpä syön tänä iltana jugurttia tuosta kulhosta, ei siis kannata pakata vielä mitään muitakaan astioita. Laukut ehkä voisi jo pakata johonkin laatikkoon odottelemaan muuttomatkaa? Huomenna kyllä ajattelin käydä kaupungilla, enkä ole vielä varma minkä laukun otan mukaani.

Niinpä niin! Kyllä huomaa miten taas on niin perus-Anna liikkeellä. Taas taidetaan päästä sen perusongelman äärelle, että olen yksinkertaisesti vain niin saamaton. Minun on yleensäkin hankala tarttua toimeen hyvissä ajoin (mikä kävi ilmi jo kesätöitä koskevasta postauksestanikin) jos en tunne tehtävää kohtaan suurta intohimoa. Toisaalta taas sitten kun rupean toimimaan ja saan kunnon vimman päälle, niin pois alta! Silloin nimittäin hommat hoituvat ja ne tehdään peräänantamattomasti loppuun asti. Voi siis olla, että aloittelen pakkaamistakin vasta perjantaina, mutta kuitenkin niin että suurin osa tavaroistani olisi kasassa äitini tullessa. Tunnen itseni sen verran hyvin, että jos tosiaan nyt jo alkaisin vaikka vaatteitani pakkaamaan laatikoihin niin ne olisi myllätty jo monta kertaa ylösalaisin perjantaihin mennessä.

Täksi illaksi olen sentään varannut muutaman tunnin pyykkivuoron, kai siitä on ihan hyvä aloittaa? Taka-ajatuksenani tietysti se, että voin hyvällä syyllä pitkittää ainakin vaatteiden pakkaamisen aloittamista ;) Myönnettäköön, minun pitäisi pikkuhiljaa pyrkiä tästä saamattomuudestani eroon. Nyt siis otan suunnakseni pyykkituvan ja aloitankin samalla itsetutkiskelun aiheenani ”saamattomuus suohon!” No niin varmaan!

Pakko tähän loppuun mainita, että tänään on ollut yhtä hyvä onnenpäivä kuin vuosi sitten keväällä se päivä, kun sain tietää päässeeni muiden aineiden ohella myös pitkän matikan kirjoitukset läpi…nimittäin sain tänään tiedon siitä, että pääsin kakkosvaiheeseen luokanopettajan-, lastentarhanopettajan, erityisopettajan- sekä ohjauksen (opinto-ohjaus) koulutuksissa!

Vielä vähän asiaankuulumatonta juttua.. Miksi en näe ilmoitusta saamistani uusista kommenteista? Olevinaan tuolta asetukset-kohdasta valitsin kohdan, jonka mukaan kommenteista tulisi ilmoitus? Vai olenkohan vain käsittänyt jotain taas väärin…